Akwaaba to Accra - tervetuloa Accraan ”talven” keskelle

Ilma on kostean nihkeä ja pelätty auringonpolte on loistanut poissaolollaan. Ghana ja sen pääkaupunki Accra ovat turvallisia moniin arabimaihin ja muihin Afrikan maihin verrattuna. Valkoihoisia luullaan yksiselitteisesti rikkaiksi ihan jo vaatetuksen vuoksi, ja he ovatkin katukaupustelijoiden suosiossa. Kaupustelu on usein niin aktiivista, että sen kohteeksi joutuva voi toisinaan tuntea itsensä häirinnän kohteeksi.

Maassa on paljon köyhyyttä, ja ero rikkaiden ja köyhien elinolosuhteissa on tyrmäävä. Sitä ei ole vaikea kuvitella kun kuulee, että työntekijän minimipalkka voi olla vain 60 cediä kuukaudessa, joka on noin 25 euroa. Suurin osa työväestä, 7 miljoonaa ihmistä, ansaitsee 200–400 cediä. Keskiansiot ovat noin 2 000 cediä vuodessa On käsittämätöntä, miten sillä voi tulla toimeen, ja eihän sillä tulekaan. Kadut ovat täynnä itsensä työllistäviä kauppiaita, jotka puikkelehtivat autojen seassa kaupittelemassa mitä eriskummallisempia tavaroita, jotka kulkevat kätevästi pään päällä. Sitä mitä ei ole tarjolla, et tarvitse. Sohvaa emme ole vielä nähneet kenenkään kuljettavan, mutta emme hämmästyisi vaikka sellaisenkin näyn kohtaisimme. Ghanalaiset eivät jumitu sisälle vaan he viihtyvät ulkona, ihan jo mukavuussyistä, sillä sisällä on aivan liian kuuma. Ghanalaiset ovat ystävällisiä ja heillä onkin sanonta ”Help a stranger, support the poor”. 

Viikko alkoi vierailulla paikallisen SAK:n toimistoon TUC:iin, joka on perustettu jo vuonna 1920, vaikka maa itsenäistyi vasta 1975. TUC:ssä meitä oli vastaanottamassa varasihteeri Anthony Yaw Baah. Kuulimme alkuun tietoa Ghanasta: Maassa on arviolta 25 miljoonaa asukasta, joista pääkaupungissa Accrassa asuu 5 miljoonaa eli lähes yhtä paljon kuin koko Suomessa. Lisäksi 56 prosenttia asukkaista asuu kaupungeissa. Erilaisia heimoja on yli 60 ja se on haasteellista ennakkoluulojen vuoksi, mutta varsinaisia heimojen välisiä ongelmia on työpaikoilla vähän. Heimotaustalla ei ole merkitystä siihen, tuleeko palkatuksi. Ghanassa töitä saa jos on QUALIFIED eli ansioitunut / kouluttautunut. 

TUC on SASKin tärkein yhteistyökumppani Länsi-Afrikassa. SASK on täällä tuttu juttu, sillä yhteistyö on jatkunut vuodesta 2000. Sen sijaan PAM on heille aika uusi tuttavuus. He ovat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että vierailumme syventää yhteistyötä jatkossa ja tietoisuus Ghanasta lisääntyy. TUC on suuri järjestö, joka johtaa neuvotteluja hallituksen kanssa. Jäseniä on 400 ja TUC:iin kuuluu 18 eri liittoa, esimerkiksi maatalous, kaivostoiminta, kauppa, koulutus ja terveydenhoito. Tulevat työharjoittelupaikkamme kuuluvat ICU:un.

Teksti ja kuvat: Merja Lehto