keskiviikko 28. elokuuta 2013

Torstai on toivoa täynnä

Accra Osu Oxford Street. Aikaisin aamulla kadulla mahtuu vielä liikkumaan.

Vaikka tutinaa lahkeissa aiheuttaa torstain osalta monelle meidän toinen harjoittelupäivämme paikallisilla työpaikoilla, on jännityksen ilmapiiriin myös toinen hieman tärkeämpikin syy. Paikalliset puhuvat siitä mielellään: korkeimman oikeuden päätös vuoden 2012 presidentin vaaleista sekä eduskuntavaaleista tulee julki todennäköisesti juuri torstaina.  Oliko päätös kaikkien sääntöjen mukainen vai vaihtuuko valta ja lujaa? Jos valta vaihtuu niin onko sillä mitään merkitystä?

Tämä kaikki tapahtuu siis torstaina eli huomenna, jolloin optimistisimmat ovat varmoja, että kaupat ovat kiinni hyvien uutisten toivossa tai vaihtoehtoisesti pessimistin silmin katseltuna kaikki säilyy ennallaan. Niin tai näin, hallitus on varautunut päätökseen lisäämällä turvakeinoja ja vetoamalla kansalaisiin, ettei mielenosoitusta kummassakaan tapauksessa kummankaan osapuolen taholta järjestettäisi.  Lehtien pääkirjoituksissa pohditaan tuloksen aiheuttamaa mahdollista polarisaatioita ja sitä, että mihin nyt ehkä hieman tiehaarassa oleva Ghana lähtee - kohti vahvempaa demokratiaa vai peruuttamaan takaisin päin. Se kumpi osapuoli voittaa ei tässä tapauksessa ole oikeastaan edes merkityksellistä, vaan tärkeintä on se kuinka eri osapuolet ottavat päätöksen vastaan suorassa tv-lähetyksessä. Jos puolueiden keulakuvat pysyvät rauhallisena ja osoittavat hyväksyvänsä päätöksen sellaisena kuin se annetaan ja ainakin näennäisesti antavat hyväksyntänsä toisen osapuolen voitolle, pysyvät kansan syvät rivitkin rauhalllisina ja poliisin ja armeijan valmiustilaa ei tarvitse pistää toteen.

Toisaalta monen ghanalaisen suusta totuus on jo tullut aina aihetta avatessa: päätöksellä ei ole mitään väliä. Korkeinta oikeutta koskettaa todisteiden sijaan enemmän se, mitä tehtävä ratkaisu tarkoittaa koko Ghanalle ja miten tämän kaltainen tapaus vaikuttaa ghanalaiseen lainäädäntöön. Todennäköisesti tulos tulee olemaan, että valta ei vaihdu, mutta täydellä varmuudella on mahdotonta sanoa mitään. Tuleeko tästä päätöksestä ennakkotapaus, jota voidaan käyttää  tulevissakin vaaleissa ohjenuorana vai jääkö tuleva torstai jo pian unholaan.


Mistä täällä sitten kiistellään?
Vapaudesta ja reiluudesta. Ghanassa on vuodesta 1992 asti ollut käytössä monipuoluejärjestelmä, joka on vahvistanut jokaisen kaduntallaajan uskoa demokratiaan. Ghanaa kutsutaan usein leikkimielisesti Afrikan vakaimmaksi maaksi, eikä sanonta ole täysin tuulesta temmattu sillä viimeiset viisi presidentin ja eduskuntavaalia ovat olleet monella mittakaavalla katsottuna vapaat ja ennen kaikkea reilut vaalit. Ghanassa poliittinen keskustelu pyöriikin enää oikeastaan kahden suuremman puolueen eli National Democratic Congressin (NDC) ja the New Patriotic Partyn (NPP) välillä, sellaisella mittakaavalla, että neutraaliuden voidaan sanoa olevan jotain todella harvinaista tai jopa sukupuuton partaalla. Jokaisella on mielipide jompaan kumpaan suuntaan ja edes järjestöjen tai yritysten ei odoteta pysyvän neutraalilla kannalla, vaan enemminkin kaikkien odotetaan ottavan jompikumpi omakseen. Ghanassa politiikka on aina ideologinen kysymys ei esimerkiksi uskonnollinen tai etninen.

Mitä sitten tarkoitetaan, sillä että vaalit ovat reilut vaalit?
Esimerkkeinä rauhallisesta vallan vaihdosta ovat vuoden 2000 ja vuoden 2008 vaalit, jolloin hallitus vaihtui puolelta toiselle ilman suurempaa vastusta. Ghanassa poliitikassa on vallalla paikallisten tituleeraama "voittaja saa kaiken- syndrooma", jolla tarkoitetaan lähinnä valtakunnallisten vaalien tulosten synnyttämää jakaumaa vallanjaosta. Valta ei jakaudu menestyjien kesken vaan se keskittyy, sille joka korjaa suurimman potin. Tästä johtuen valtakunnallisten vaalien tulos on puolueille niin tärkeä, että tuloksista ollaan valmiita riitelemään aina korkeimpaan oikeuteen asti. Tässä tapauksessa hävinnyt osapuoli haluaa varmistaa, että kaikki tehtiin juuri niin kuin pitikin ja tarvittaessa valtaa vaihdetaan.

Mitä vuoden 2012 vaaleissa sitten tapahtui, jotta heräsi tunne epärehellisyydestä?
Vuoden 2012 vaaleissa osa äänestyspaikoilla käytetyistä biometrisistä tunnistuskoneista olivat viallisia, joka johti siihen, että kaikki halukkaat eivät päässee äänestämään. Vian löydyttyä äänestysaikaa pidennettiin muutamalla päivällä, mutta epäluottamus oli jo nostanut päätään. Ghanassa presidentinvaalit ovat useimmiten kaksivaiheiset, mutta tällä kertaa John Mahama (NDC) sai ensimmäisessä vaihessa riittävät 50.7 % äänistä ja julistettiin voittajaksi. Nana Akufo-Addo (NPP) jäi vain hieman jälkeen vastustajastaan 47.74 prosenttiyksikön äänimäärällään. joka johti kysymykseen siitä olisiko tulos ollut toinen jos ongelmia ei olisi ollut?  


Torstaita odottaen, töihin suunnaten:
Eve

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti