Accra Osu Oxford Street. Aikaisin aamulla kadulla mahtuu vielä liikkumaan.
Vaikka tutinaa lahkeissa aiheuttaa torstain osalta monelle meidän
toinen harjoittelupäivämme paikallisilla työpaikoilla, on jännityksen
ilmapiiriin myös toinen hieman tärkeämpikin syy. Paikalliset
puhuvat siitä mielellään: korkeimman oikeuden päätös vuoden 2012 presidentin
vaaleista sekä eduskuntavaaleista tulee julki todennäköisesti juuri
torstaina. Oliko päätös kaikkien sääntöjen mukainen vai vaihtuuko valta ja lujaa? Jos valta vaihtuu niin onko sillä mitään merkitystä?
Tämä kaikki tapahtuu siis torstaina eli huomenna, jolloin optimistisimmat ovat varmoja, että kaupat
ovat kiinni hyvien uutisten toivossa tai vaihtoehtoisesti pessimistin
silmin katseltuna kaikki säilyy ennallaan. Niin tai näin, hallitus
on varautunut päätökseen lisäämällä turvakeinoja ja vetoamalla
kansalaisiin, ettei mielenosoitusta kummassakaan tapauksessa kummankaan
osapuolen taholta järjestettäisi. Lehtien pääkirjoituksissa pohditaan
tuloksen aiheuttamaa mahdollista polarisaatioita ja sitä, että mihin nyt
ehkä hieman tiehaarassa oleva Ghana lähtee - kohti vahvempaa
demokratiaa vai peruuttamaan takaisin päin. Se kumpi osapuoli voittaa
ei tässä tapauksessa ole oikeastaan edes merkityksellistä, vaan
tärkeintä on se kuinka eri osapuolet ottavat päätöksen vastaan suorassa
tv-lähetyksessä. Jos puolueiden keulakuvat pysyvät rauhallisena ja
osoittavat hyväksyvänsä päätöksen sellaisena kuin se annetaan ja ainakin
näennäisesti antavat hyväksyntänsä toisen osapuolen voitolle, pysyvät
kansan syvät rivitkin rauhalllisina ja poliisin ja armeijan valmiustilaa
ei tarvitse pistää toteen.
Toisaalta monen ghanalaisen suusta totuus on
jo tullut aina aihetta avatessa: päätöksellä ei ole mitään väliä.
Korkeinta oikeutta koskettaa todisteiden sijaan enemmän se, mitä tehtävä
ratkaisu tarkoittaa koko Ghanalle ja miten tämän kaltainen tapaus
vaikuttaa ghanalaiseen lainäädäntöön. Todennäköisesti tulos tulee olemaan, että valta ei vaihdu, mutta täydellä varmuudella on mahdotonta sanoa mitään. Tuleeko tästä päätöksestä
ennakkotapaus, jota voidaan käyttää tulevissakin vaaleissa ohjenuorana
vai jääkö tuleva torstai jo pian unholaan.
Mistä täällä sitten kiistellään?
Vapaudesta ja reiluudesta. Ghanassa on vuodesta 1992 asti ollut käytössä
monipuoluejärjestelmä, joka on vahvistanut jokaisen kaduntallaajan uskoa
demokratiaan. Ghanaa kutsutaan usein leikkimielisesti Afrikan
vakaimmaksi maaksi, eikä sanonta ole täysin tuulesta temmattu sillä
viimeiset viisi presidentin ja eduskuntavaalia ovat olleet monella
mittakaavalla katsottuna vapaat ja ennen kaikkea reilut vaalit. Ghanassa
poliittinen keskustelu pyöriikin enää oikeastaan kahden suuremman
puolueen eli National Democratic Congressin (NDC) ja the New Patriotic
Partyn (NPP) välillä, sellaisella mittakaavalla, että neutraaliuden
voidaan sanoa olevan jotain todella harvinaista tai jopa sukupuuton
partaalla. Jokaisella on mielipide jompaan kumpaan suuntaan ja edes
järjestöjen tai yritysten ei odoteta pysyvän neutraalilla kannalla, vaan
enemminkin kaikkien odotetaan ottavan jompikumpi omakseen. Ghanassa
politiikka on aina ideologinen kysymys ei esimerkiksi uskonnollinen
tai etninen.
Mitä sitten tarkoitetaan, sillä että vaalit ovat reilut vaalit?
Esimerkkeinä rauhallisesta vallan vaihdosta ovat vuoden 2000 ja vuoden
2008 vaalit, jolloin hallitus vaihtui puolelta toiselle ilman suurempaa
vastusta. Ghanassa poliitikassa on vallalla paikallisten tituleeraama
"voittaja saa kaiken- syndrooma", jolla tarkoitetaan lähinnä
valtakunnallisten vaalien tulosten synnyttämää jakaumaa vallanjaosta.
Valta ei jakaudu menestyjien kesken vaan se keskittyy, sille joka korjaa
suurimman potin. Tästä johtuen valtakunnallisten vaalien tulos on
puolueille niin tärkeä, että tuloksista ollaan valmiita riitelemään aina
korkeimpaan oikeuteen asti. Tässä tapauksessa hävinnyt osapuoli haluaa varmistaa, että kaikki tehtiin juuri niin kuin pitikin ja tarvittaessa valtaa vaihdetaan.
Mitä vuoden 2012 vaaleissa sitten tapahtui, jotta heräsi tunne epärehellisyydestä?
Vuoden 2012 vaaleissa osa äänestyspaikoilla käytetyistä biometrisistä
tunnistuskoneista olivat viallisia, joka johti siihen, että kaikki
halukkaat eivät päässee äänestämään. Vian löydyttyä äänestysaikaa
pidennettiin muutamalla päivällä, mutta epäluottamus oli jo nostanut
päätään. Ghanassa presidentinvaalit ovat useimmiten kaksivaiheiset,
mutta tällä kertaa John Mahama (NDC) sai ensimmäisessä
vaihessa riittävät 50.7 % äänistä ja julistettiin voittajaksi. Nana
Akufo-Addo (NPP) jäi vain hieman jälkeen vastustajastaan 47.74
prosenttiyksikön äänimäärällään. joka johti kysymykseen siitä olisiko tulos ollut toinen jos ongelmia ei olisi ollut?
Torstaita odottaen, töihin suunnaten:
Eve
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti